Esinetarinoita

Kaunis kiitos

Tässä pari kuvaa Hollannista, jota saimme muutaman kuukauden ihailla lähietäisyydeltä.

Viikon 8 esine

Tällä viikolla on kärsitty puuttuvasta skannerista. On oikeastaan kärsitty jo pidempään. Vanha kopiokone-skanneri-yhdistelmä ei ole jutellut uudempien Apple-tuotteiden kanssa, enkä jostain syystä ole löytänyt sen softaan päivitystä. Juuri nyt en ole varma, etsinkö edes kunnolla.

Havainto on joka tapauksessa se, että erilaisia sopimuksia tehdessä pitää saada käsin allekirjoitettu printti takaisin digimuotoon ja matkaan. Täytyypä valita uusi skanneri aikanaan huolella, että järjestelyt alkavat sujua eikä tarvitse takuta vaikkapa käytettävyysongelmien kanssa. Toivon mukaan ei kuitenkaan tule tällaista paperisumaa edestakaisin läheteltäväksi kuin nyt on ollut.

Tasapuolisesti

Tämä merkki oli yleisen vessan ovenpielessä. Vessaa saavat siis käyttää kaikki, eivät vain ne, jotka muistuttavat miehenmerkkiä ;)

Roskien tie

Joku joskus ihmetteli, miksi jäte kiinnostaa minua. Siksi ettei se ole jätettä vaan raaka-ainetta.

Jäte kiinnostaa muitakin: yhdysvaltalainen huippuyliopisto MIT käytti melko lailla resursseja tutkiakseen jätteiden kulkua. Jätteisiin kiinnitetyt sensorit maksoivat 300 000 USD:a, ja varmaan analyysiin käytettiin usean tutkijan työpanos. Synteesivideo ei pahemmin analysoi vaan piirtää näkyviin yksittäisten roskien matkan maantieteellisesti. Miksi sensoroidut jätteet päätyivät mihin päätyivät, sitä emme tiedä (ellei joku etsi ja löydä tutkimusraporttia, sikäli kuin sellainen tehtiin). Projekti kun tuntuu keskittyvän visualisointiin.

Pääsin tämän jutun jäljille Tekniikka&Talouden uutisesta, johon sain linkin Facebookissa tamperelaiselta ystävältä. Itse tutkimus tehtiin jo 2009. Näin hitaasti kulki tällä kertaa tieto, hitaammin kuin roska.

 

Kiinalaisia kahvoja

Vilijonkka raportoi Kiinasta. Siellä on kahvojen kanssa ongelmia.

Tekemällä oppii

Asiat voi tehdä aina näköjään paremminkin. Eli mitä opin eilen.

Kun poistin suhteettomia suhteitani, siis heitä joiden kanssa en Facebookissa koskaan juurikaan kommunikoi, tuli heittäneeksi heidät kokonaan yli laidan - siis Facebookin mittakaavassa. Paljon järkevämpää olisi ollut laittaa ensin omaan profiilin Subscription päälle, jolloin ystäväkategoriasta poisputoavat olisivat automaattisesti jääneet julkisten statusteni tilaajiksi. Älysin tehdä näin vasta eilen - osa tuttavista on siis nyt tilaajia, osa ei.

Noh, oppia ikä kaikki. Ehkä tästä on apua muille, jotka hyödyntävät FB:n uusia ominaisuuksia ja jäsentävät julkisen ja yksityisen rajaa.

Murheenkryyni

Jos joltain suomalaiset olette välttyneet niin näiltä pahuksenmoisilta yksityisiltä terveysvakuutuksilta. Ensinnäkin ne ovat kalliita. Sveitsissä menee kuukaudessa yli 200 euroa per nenä pelkkään terveysvakuutukseen. Hollannissa meni vain 100 euroa naamari. Tosin 230 euroa on kuulemma edullinen!

Toisekseen niiden vertaaminen on työlästä. Toki vakuutusyhtiöt tarjoavat esitteitä, mutta osa listatuista palveluista on aika kryptisiä alaa tuntemattomille. Tai ylipäätään ulkomailta muuttaville. Esimerkki: erään yhtiön perustason vakuutuksessa määritellään sairaanhoito näin: "general ward in hospitals as per hospital list of canton of residence". Oookei. Mitä yleinen hoito sitten onkaan. Hyväksyttyjen sairaaloiden listan löytänee jostain. Toisaalta esitteet ovat englanniksi, mikä mielihyvällä merkille pantakoon.

Vaikein asia on kuitenkin vielä edessä. Pitäisi pystyä listaamaan kaikki aiemmat toimenpiteet, myös hoitaneen lääkärin nimi. Jos siis joku poisti luomen olkapäästä 20 vuotta sitten, niin nyt sitten lääkärin nimi muistinsopukoista listalle. Ilmeisesti sveitsiläiset kirjaavat kaikki sairaustapahtumat johonkin huolella säilytettävään listaan.

Älkää vaan luopuko julkisesta terveydenhuollosta! Miettikää, millaiseen pulaan joutuvat ne, joilla ei ole varaa laittaa kahtakolmeasataa kuussa terveysvakuutuksiin.

 

Viikon 7 esine

Tällä viikolla mennään jo uudella passilla. Kävin Suomen lähetystöstä sellaisen tilaamassa, kun entinen alkoi lähestyä parasta ennen -päiväystä. Valokuva otettiin paikallisessa kuvaamossa, joka tuntee suomalaisen passikuvan määräykset. Siinähän tulee olla muun muassa tietynsävyinen harmaa taustakangas. Ja kerrankin kuvaaja ei pyytänyt hymyilemään. Hymy ei rajalla kelpaa.

 

Verkkoelämä järjestykseen

Olen pitkään harkinnut Facebook-kaverien vähentämistä. Eilen tein niin.

Kun liityin Facebookin joskus 2007 (muistaakseni), kavereiksi tuli koko Jaikukonkkaronkka, ja mikäs siinä, se oli hauskaa se. Sitten Feibuun alkoi ilmestyä myös niitä ystäviä, jotka eivät olleet digiaallon harjalla. Työkavereita, vanhoja koulukavereita, satunnaisia konferenssituttuja. Viestiminen alkoi ajoin olla haasteellista - onko järkeä luetella syömiään ruokia jollekin akateemiselle tuttavalle? Toki voi miettiä, kannattaako niitä luetella kellekään muulle, mutta kovasti ruoka-aihe kuitenkin ihmisiä kiinnostaa. Tuntuu erityisesti viikonloppuisin olevan monelle yhteinen teema.

Täälläkin aiemmin mainitun verkkokiusan myötä aloin tuntea oloni aika epämukavaksi sen suhteen, etten tiennyt, kuka ihmisistä verkostossani on ystävä, kuka ei. Osaa kontakteistani tuntui pääasiassa kiinnostavan oman verkostonsa ja vaikutusvaltansa kasvattaminen, ei se mitä heidän kontaktinsa sanovat. Moisesta yksipuolisesta tuuttaamisesta tulee kyllä melko kylmä fiilis.

Koska minulla on firmablogin ja Esinetarinoiden lisäksi myös toiminimeni sivu FB:ssä, päätin hieman linjata. Tulen jatkossakin pudottamaan FB:stä pois sellaisia ihmisiä, jotka pääasiassa liittyvät työhön tai muinaisiin somejuttuihin ja jotka eivät pidä minuun päin yhteyttä. Koska he eivät ole aktiivisia suuntaani, he tuskin edes huomaavat tätä muutosta. Pahoittelut kuitenkin, tällainen valikointi saattaa ärsyttää niitä, joiden mielestä verkkosuhteet ovat kaiken a ja o.

Ne joita työasiani ja linkkini edelleen kiinnostavat - sehän on mahdollista, vaikkeivat he koskaan kommentoisikaan - saavat luettavaa blogeista ja SIF:n FB-sivulta. Yritän suunnata verkkoelämää niihin. Samoin julkaisen ajoittain kaikille avoimia statuksia. En siis sulje ketään ulos, hieman vain jäsentelen eri kanavia. Mitä parhainta alkuvuotta kaikille tasapuolisesti!

Kokoluokkia

Maailmankaikkeus on melko ihmeellinen asia. Ja joku on nähnyt vaivaa esittääkseen kaiken maailman asioiden kokoluokat suhteessa toisiinsa. Vaikkapa: voiko bakteeri olla suurempi kuin hiekanjyvä? Kumpi on suurempi, x- vai y-kromosomi? Entä Yhdysvallat suhteessa Plutoplaneettaan? Mikä sitten on maailman pienin asia?

Kannattaa katsoa.